Rohkeat muutokset vaativat kokeiluja ja merkityksellisten ilmiöiden tunnistamista

Integralin 10v-juhlaseminaari 29.10.2015 paneutui johtavien, oman alansa asiantuntijoiden puheenvuoroissa ajankohtaisiin ilmiöihin, muutostrendeihin ja teknologian mahdollisuuksiin. Lähes 90 osallistujaa kuuli tietoa ja näkemyksiä näiden tekijöiden vaikuttavuudesta ja merkityksessä sekä henkilökohtaisessa arjessamme että yritysten toiminnassa.

Seminaarin avauspuheenvuorossa toimitusjohtaja Anne Ebeling Integralista kannusti osallistujia rohkeisiinkin kokeiluihin ja muutosten läpivientiin oman yrityksensä liiketoiminnan kehittämisessä. Annen mukaan teknologia on tuonut käyttöömme erinomaiset työkalut, mutta ihmisten toiminta ja kykyä toimia uudella tavalla ratkaisevat tuloksen.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston prosessori, kauppatieteiden ja tuotantotalouden akateemisen yksikön johtaja Anne Jalkasen teemana olivat sosiaaliset mekanismit uuden teknologian kaupallistamisessa.  Anne aloitti puheenvuoronsa konkreettisilla esimerkeillä siitä, miten puhtaammat teknologiat voidaan kaupallistaa ja miten ne muuttavat yhteiskunnan ja ihmisten toimintaan. Hän korosti uusien liiketoimintamallien merkitystä kaupallistamisen onnistumisessa ja kustannustehokkaiden käytäntöjen, kuten sosiaalisten mekanismien hyödyntämisen merkitystä. Sosiaalisia mekanismejä on nimesi kolme: Social Proof, Status Transfer ja Seeing is Believing.

Social Proof –mekanismi kuvaa laumaeläimille tyypillistä toimintatapaa. Teemme mielellämme asioita, joita toisetkin tekevät. Tämän mekanismin vaikuttavuus toteutuu esimerkiksi aurinkopaneelien ja lämpöpumppujen markkinoinnissa. Naapurien toiminta ja koetut hyödyt kannustavat ja motivoivat uusia asiakkaita.

Status Transfer –mekanismi kertoo hyvä maineen ja arvostuksen ”siirtomerkityksestä” silloin, kun tuote-, palvelu- tai henkilö ei ole vielä tunnettu, mutta tavoittelee esim. nopeaa markkinoille tuloa. Tarvitsemme verkostoja, maineikkaita taustavaikuttajia, mielipiteen muokkaajia. Status Transfer toimii sekä myönteisesti että joskus kielteisesti – meistä riippumatta.

Seeing is Believing –mekanismi on meille suomalaisille varsin tyypillinen. Uskomme vasta kun näemme. Haluamme välttää henkilökohtaista riskiä. Tarvitsemme tietoa ja kokemuksia, jotta ”näemme” riittävän ajoissa mitä on tulossa.

Anne Jalkasen mukaan sosiaaliset toimivat eri tavoin eri kulttuureissa. Hän kannusti meitä ymmärtämään mekanismien arvon kaupallistamishankkeissa ja kuluttajien ostopäätöksissä.

 

Lääketieteen tohtori ja Omasairaalan ylilääkäri, ortopedi Markku Torkki avasi käytännön esimerkein Omasairaalan perustamisen lähtötilannetta sekä nykyistä toimintaa otsikolla Hyvinvointia ja tuottavuutta – mestarien ammattiosaaminen ja palvelutehokkuus kohtaavat Omasairaalassa.

Omasairaalalla on kaksi keskeistä liiketoiminnan ja palvelun mittaria: asiakaskokemus ja hoitoketjujen pituus. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaamista ja toimintamalleja, joiden avulla Omasairaala voi maksimoida hoitotuloksen. Jokainen hoidettava asiakas halutaan saada työkuntoon ja terveeksi niin pian kuin se mahdollista. Markku Torkin mukaan ”katse on ihmisessä”.

Omasairaala on erikoistunut työtapaturmien hoitoon ja tuotteistanut – perinteisistä terveydenhuollon toimialoista poiketen – palveluidensa ja hoitojensa toimintamallit. Merkittävä vauhdittava tällaisessa toiminnassa on luonnollisesti ollut vakuutusyhtiöiden tarve lyhentää sairaspäivien määrää ja niistä aiheutuvia kuluja.

Omasairaalan henkilökunnan mahdollisuuksia toimia uudella tavalla on tehostettu mm. analysoimalla mihin lääkärin aika menee, millaisia muita rooleja ja asiantuntemusta erinomainen asiakaskokemus edellyttää sekä miten palveluprosessit tulee muotoilla. Koko henkilökunnan toimintaa ohjataan myös ns. suositusmittarilla, jota arvioidaan asiakaspalautteen perusteella ja jonka tulokset näkyvät mm. Omasairaalan verkkosivulla.

Omasairaala palvelee asiakkaitaan valtakunnallisesti. Muulta hoitoon ohjattavien potilaiden kokonaishoidossa on kiinnitetty tehostetusti huomioita hoitopäivien pituuteen ja hoitotuloksen maksimointiin. Hoito- ja ohjelmamestarien rooli on tässäkin palvelutoiminnassa keskeistä.

Kasvava ja kehittyvä Omasairaala palvelee jatkossa asiakkaitaan myös Tampereella, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa.

 

Seminaarin viimeisenä puhujana kuultiin Teemu Arinaa. Hänet tunnetaan mm. teknologia-asiantuntijana, tietokirjailijana ja biohakkerina. Teemu on perehtynyt erityisesti digitaalisen liiketoiminnan, sosiaalisen median, ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen sekä verkko-oppimisen avainkysymyksiin. Syksyllä 2015 hän sai Euroopan parlamentin, Saksan opetus- ja tutkimusministeriön sekä UNESCOn suojeleman Leonardo Award -tiedepalkinnon otsikolla ”Humanity in digitization”.

Seminaaripuheenvuorossa on keskittyi teemaan: Työn, johtamisen ja oppimisen muutos digitalisoituvassa maailmassa. Teemun mukaan me kaikki haluamme muutosta, mutta kukaan ei halua itse muuttua. Meidät on ohjelmoitu kuin ”robotit”. Toistamme meille tuttuja asioita. Uuden oppiminen on muutosta rakenteissa, jotka ovat omassa mielessämme. Tämä väittämä koskee myös johtajan mieltä ja toimintaa. Onnistumisen lähtökohta on oma muutos, sitten organisaatioin muutos.

Työn muutoksessa on Teemun mukaan paljolti kyse 20/80 -kaavasta. On selvitettävä mitä kannattaa tehdä, mitä ei. Työn kohde on entistä useammin immateriaalinen. Vuorovaikutuksen merkitys on keskeistä. Ihmisen ja koneen välinen suhde on mahdollistanut sen, että olemme monessa paikassa yhtä aikaa. Teemme myös montaa työtä yhtä aikaa. Olemme siirtyneet lihastyöstä tietotyöhön ja nykyinen työmme on entistä enemmän verkostotyötä..

Ihmisestä on tulossa alusta uudelle teknologialle. Olemme aistit uudelle teknologialle. Sisällöt, paikat, ihmiset, tilanteet kytkeytyvät toisiinsa. Transaktiokustannusten merkittävä lasku on leimallista. Yhä suurempi osa asioista tehdään ”ilmaiseksi”, teknologian mahdollistamana. Arvo verkostoon tulee ihmisten tuottamasta sisällöstä. Tyypillisesti nämä ihmiset eivät jatkossa ole yrityksen omaa henkilöstöä. Teemun mukaan nouseva trendi on se, että kommunikaatio vähenee ja koordinaation määrän kasvaa. Emme voi määrittää ketkä ovat mukana keskusteluissa, ketkä ei.

Pääsy tietoon ja jakamiseen on oleellista. Pilvipalvelut ovat jo nyt käytössä oleva toimintamalli. Yhteisöllisen teknologian avulla voimme tehdä oman työmme näkyväksi. Emme tarvitse erillistä raportointia tekemisestämme. Verkko tekee työstämme entistä näkyvämpää, se kertoo myös epäonnistumiset – ne, joita emme kuvaa esim. CV:ssämme. Teemu korosti toistuvasti jakamisen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Kyky sopeutua ja ”päivittää” itsenä on myös oleellista. Hän ei kuitenkaan usko koneen ohittavan ihmistä, vaikka meihin jatkossa integroidaankin erilaisia antureita, jotka tarjoavat tärkeää tietoa vaikkapa oman terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen. Päätöksiä emme kuitenkaan ulkoista koneelle. Ne teemme itse.

 

« Paluu

OTA
YHTEYTTÄ »

Jätä yhteydenottopyyntö

Palaamme asiaan pikimmiten!