Tietoliikenne ICT-infran alustana ja toiminnan mahdollistajana

8.11.2018

IT-asioiden todetaan olevan suomalaisissa yrityksissä melko hyvällä mallilla. Laitteet ovat uudehkoja, verkot toimivat ja tietoturvaa on tarpeellinen määrä. Tilanne vaikuttaa siis tutkimuksen mukaan kohtalaisen hyvältä – muutamia sudenkuoppia lukuun ottamatta.

Tietoliikenteen takkuuntuessa ei mikään tieto liiku yrityksestä ulos eikä sisään. Asiat ja työt seisovat, jolloin henkilöstö sekä asiakkaat turhautuvat. Asiakkaat voivat kokea saavansa huonoa tai olematonta palvelua tietoliikennehäiriöistä johtuvista syistä.

Tietoliikenteen toimivuudesta Pk-yrityksiltä (50-249 henkilöä) kysyttäessä todettiin, että tietoliikennepulmat ovat edelleen yritysten arkipäivää. Tutkimuksen mukaan jopa 42 %:a vastaajista keskustelee aiheesta työpaikalla viikoittain. Näyttää siltä, että alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä keskustelua käydään merkittävästi enemmän kuin tätä isommissa organisaatioissa. Yli 100 henkeä työllistävissä yrityksissä asia nousee esille keskimäärin muutaman kerran kuukaudessa. (DNA Business 2018)

Kyselyyn vastanneista henkilöistä 77 % kertoo, että työntekoa häiritsevää hitautta verkkoyhteyksissä esiintyy vähintään kerran kvartaalissa. Muutaman kerran kuukaudessa ongelmia vastanneiden joukosta havaitsi 31 % ja päivittäin tai lähes päivittäin peräti 13 %. Ajallisesti tämä merkitsee, että 12 % vastaajista kokee käyttävänsä viikossa peräti puoli tuntia tai enemmän aikaa yhteyksien palautumiseen. Valtaosa vastaajista (43 %) kertoi aikaa kuluvan muutamia minuutteja viikoittain.

Aika on odotellessa rahaa. Esimerkiksi 3500 € / kk tienaavan henkilön ollessa 11 kuukautta vuodesta töissä, tarkoittaa 30 minuuttia turhaa odottelua viikkotasolla noin 700 €:n kuluja vuosittain. Mikäli henkilöitä yrityksessä on 10, kohoaa summa jo 7 000 euroon vuodessa. Menetetty tulo on jopa asiakasharmia suurempi menetys.

”Useilta yrityksiä vaivaavilta tietoliikenneongelmilta vältyttäisiin huolehtimalla laitteiden ja yhteyksien ajantasaisuudesta sekä säännöllisillä päivityksillä.”

Nykyisin yrityksillä on käytössään hurja määrä erilaisia pilvipalveluita ja verkosta hyödynnettäviä palveluja, jotka vaativat toimiakseen riittävän kaistan. Lisäksi etenkin tietotyön tekijöillä myös älypuhelin on arkipäiväinen työkalu, jolloin datan nopeus ja verkon toiminta ovat edellytyksiä tehokkaalle työskentelylle.

Tietoturva on oleellisessa roolissa puhuttaessa tietoliikenteestä. Yksi ikävimmistä tietoliikennekatkoksista syntyy, jos yritys joutuu palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Merkittävä määrä yrityksistä (44 %) arvioi Kauppakamarin 2017 julkaistun selvityksen mukaan tietomurtojen ja muun rikosten määrän kasvaneen kuluneen kolmen vuoden aikana. Tietoturvarikkomuksia ehkäistäessä on hyvä muistaa, että uhat voivat piileskellä myös yrityksen ja sen työntekijöiden arjessa.

Pääsykoodit, vahvat salasanat, varmuuskopiointi, kaksivaiheinen kirjautuminen ja jäljitystoiminnan käyttö ovat keinoja kohti parempaa puhelimen tietoturvaa. Myös oman käyttäytymisen havainnointi voi olla hyvä keino pienentää riskejä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi salasanojen tai pin-koodien syöttämistä ulkopuolisten katseilta piilossa.


Lähteet:
DNA Business 2018. Selvitys suomalaisyritysten tietoliikenneongelmista
Kauppakamari. Yritysten rikosturvallisuus 2017. Riskit ja niiden hallinta

« Paluu

OTA
YHTEYTTÄ »

Jätä yhteydenottopyyntö

Palaamme asiaan pikimmiten!

[recaptcha]