Uusiutumisen taito mittaa menestymisen – Olisiko itseohjautuvuuden ilmiöstä apua uusiutumiseen?

16.5.2019

Digitalisaation ja globalisaation yhteisvaikutus voidaan nähdä yhtenä työn ja talouden murrokseen suurimmin vaikuttavista muutosvoimista. Teknologian huiman kehittymisen johdosta meistä ei tarkkaan kukaan osaa sanoa, mille malleille liiketoimintamme tulee tulevaisuudessa perustumaan tai miten ja missä töitämme teemme. Informaatio ja ihmiset liikkuvat liukkaasti, tarvitaan paljon nykyistä enemmän läpinäkyvyyttä eli keinoja ja välineitä helpottaa oikea-aikaisten toimenpiteiden läpivieminen. Teot ja niiden vaikuttavuus merkitsevät, dataa kannattaa kerätä ja analysoida vain tästä syystä. Miten sitten sovittaa sopivasti yhteen jalostamisen ja seikkailun yhteinen tasapaino? Jos vaan ryhdytään seikkailemaan niin kassa kuihtuu nopeasti, jos taas jäädään perinteisemmin pikkuhiljaa jalostamaan olemassa olevaa, todennäköisesti kilpailijat pyyhkäisevät innovaatioidensa kanssa ohi vasemmalta ja oikealta

Olisiko apu kaivattuun muutokseen organisaatioiden kehittämisessä kohti itseohjautuvampaa toimintakulttuuria?

Itseohjautuvuus on yksi työnmurroksen puhutuimmista ilmiöistä, joillekin jopa kyllästymiseen saakka. Mutta voiko sitä ohittaa? Ilmiöt sinänsä eivät ole se ydinkysymys vaan miten organisaatiot pidetään toimintakuntoisina kun maailma ympärillä muuttuu hurjaa vauhtia. Itseohjautuvuus on hyvin kontekstisidonnainen asia, eikä mielestäni ole olemassa vain yhdenlaista itseohjautuvuuden mallia. Monet kohtuullisen uudet yritykset, etenkin monet asiantuntija organisaatiot, toimivat jo itseohjautuvissa tiimeissä ja yksilöiden kautta sekä heidän johtamisen malli tukee asiakaskeskeistä, joustavaa toimintakulttuuria. Tai ainakin näin yleisesti luullaan. Mutta sellaiset organisaatiot, jotka ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä, heille on ehtinyt kertyä  ”legacya” omiin organisaatiorakenteisiin ja toimintakulttuuriin. Näin ollen näiden organisaatioiden kehittämisen haasteet ovat hyvin erilaiset kuin uusilla yrityksillä. On hyvä huomata, että itseohjautuvuus ei ole toimialasidonnaista tai vain liike-elämän ilmiö. Myös julkisella sektorilla johtamisessa ja kehittämisessä on hyödynnetty onnistuneesti itseohjautuvuuden toimintamallia. Tästä loistava esimerkki on mm. Järvenpään kaupunki.

” Itseohjautuvuus edellyttää johtamiselta aitoa luottamusta siihen, että ihmiset haluavat tehdä laadukasta ja hyvää työtä, kun he saavat siihen mahdollisuuden. Osaavat työntekijät ja työtiimi tietävät, miten työtä tulisi tehdä ja miten se kannattaa toteuttaa. Se tarkoittaa uskoa ihmisten kyvykkyyteen ”

– Johanna Sinkkonen

Kuten Johanna on omassa blogissaan todennut, yksilöiden ja tiimien itseohjautuvuuden kehittymisen rinnalla, kyse on koko yhteisön ohjautuvuudesta samaan suuntaan, uuden toimintakulttuurin rakentamisesta sekä johtamisen ja esimiestyön muutoksesta.

Hyvä lähtökohta on miettiä organisaation nykytilaa ja minne ollaan matkalla. Sen toimintaympäristö ja siihen liittyvät reunaehdot vaikuttavat siihen millainen muutos on mahdollinen ja järkevä toteuttaa. Mutta ensin tarvitaan konkreettinen impulssi miksi muutosta tarvitaan, se voi tulla henkilöstöltä tai johdosta. Mahdollisen muutoksen vaikutuksia pitää tarkastella yhtä aikaa mm.yksilön, tiimien, asiakkaiden, oppimisen, talouden ja johtamisen näkökulmasta. Sen jälkeen kun yhteinen suunta on selvillä, pystytään miettimään miten asetettuja tavoitteita kohti matka jatkuu.

Moni miettii miten tämän kaiken tekee onnistuneesti ja juurruttaa uudeksi toimintavaksi, kun yleisesti tiedetään ihmisten poisoppimisen hankaluus ja pinttyneiden toimintatapojen kitkemisen haasteet.

Tuoreessa Deloitten Human Capital Trends 2019 raportissa todetaan, vain 6 % organisaatioista koki olevansa hyvin tehokkaita funktiorajojen ylittävien tiimien johtamisessa tällä hetkellä. Organisaatiotasolla tiimiorganisaation haasteiksi nousevat tilanteet, joissa pitää hallita riippuvuuksia ja prioriteetteja tiimien välillä. Homma voi toimia hyvin yksittäisten tiimien sisällä, mutta organisaatioon voi syntyä tyhjäkäyntiä, mikäli priorisointiin ja riippuvuuksien hallintaan ei ole tehokkaita malleja käytössä, kuten Kirsi Kemi Deloittelta blogissaan toteaa.

Ellei organisaatio pysty haastamaan itseään sisältäpäin se tulee ajanmyötä haastetuksi talon ulkoa ja silloin ollaan auttamattomasti myöhässä. Siksi myös itseohjautuvuuden toimintamalleihin kannattaa suhtautua avoimin mielin, perehtyä asiaan, tavata sen parissa toimivia ammattilaisia ja kuulla eri organisaatioiden konkreettisia tarinoita ja lähteä pienestä liikkeelle sallien virheet ja kokeilut.

Integralin Omajohtamisen asiakastilaisuus 6.6. tarjoaa loistavan mahdollisuuden tulla mukaan kuulemaan ja keskustelemaan juuri näistä teemoista. Paikalla ovat sekä Järvenpään Kaupungin hankkeen johtaja Johanna Sinkkonen sekä Deloitten Kirsi Kemi. Tilaisuudessa kuulet myös lisää Integralissa käynnissä olevasta Omajohtaminen – hankkeesta, jossa on käynnistymässä pilottiohjelma. Osallistumalla tilaisuuteen voidaan sopia mahdollisen pilottiohjelmaan osallistumisesta ja sopia suunnittelutapaaminen.  

Elina Ali-Melkkilä
Projektipäällikkö, Omajohtaminen -hanke
0407004376, elina.ali-melkkila@integral.fi

Lisää tietoa? Mikäli haluat kuulla lisää itseohjautuvuudesta tai jopa aloittaa uuden suunnan organisaatiossasi, tule 6.6.2019 järjestettävään Omajohtamisen ja itseohjautuvuuden tapahtumaan.

Omajohtaminen on Integralin hanke, joka selvittää uudenlaisen itsensäjohtamismallin rakentamista ja soveltuvuutta eri organisaatioihin ja perehtyy itseohjautuvuudesta tehtyihin eri selvityksiin ja tutkimuksiin. Hanketta tukee Business Finland.

« Paluu

CONTACT US »
OTA
YHTEYTTÄ »

Jätä yhteydenottopyyntö

Palaamme asiaan pikimmiten!